Hautausmaan valot
eikä yhtäkään kulkijaa
Tuuli suhahtelee vasten
marmorisia hautakiviä
Ja hiljaisuus kietoo verkkojaan

kuolleet ihmiset
kuolleet ihmiset

Ruumiit, joissa joskus sykki
elinvoimainen sydän
Henget lentävät ruohikon seassa
päämäärättä

kuolleet ihmiset
kuolleet ihmiset

Henkiin herätetyt sielut
osaisivat kertoa meille
kuinka heistä tuli
unohdettuja
vailla anteeksiantoa

kuolleet ihmiset
kuolleet ihmiset

Menneisyys
ilman tulevaisuutta
Tukahdutettu henkäys
heikko yritys

Kadotetut sielut vailla mahdollisuutta muuttaa menneisyyttään
Kylmä puristus
Tuuli kuljettaa sanat merelle
sateen syötäviksi

Suolaisen meriveden täyttämällä suulla
anteeksi
Menneisyys on käynyt toteen

Kuolleiden sielujen viimeinen leposija