Sumu on kuin verho
Silmilläni
En näe eteeni
Kaikki on liian mustaa
Valotonta
Kukaan ei sytytä kynttilää
Minulle
Kukaan ei koskaan valaise tietäni
Lampullansa

Niin kuin sinä teit

Auringon paiste oli kuin tähti
Vierelläni
Näin kaiken omalla tavallani
Valossasi
Ehkäpä liiankin hyvin
En halua irrottaa
Päästää irti

Valosi kätkeytyy silmistäni

Tähtesi on sammunut taivaankanneltani
Liukunut liian kauaksi
En saa otetta mistään
Olet kuin kaksoissiskoni
Pala sydämestäni

Olen yksinäinen kuu kiertämässä aurinkoasi