Minun on aika jättää taakse kaikki vanha. Kääntää uusi puhdas sivu eteeni ja muuttua. Mikään ei enää mene niin kuin olen odottanut, toivonut, unelmoinut. Aikani on täynnä, en jaksa enää. Yksi vaihe elämästäni on ohi. Baletti kääntyy täyteen kirjoitettujen sivujen jälkeen sivuun. Uusi puhdas sivu odottaa kirjoittajaansa.

Unelmiltani tipahti katto. Seinät murtuivat ja ikkunat särkyivät. Tajusin sen mikä olisi pitänyt tajuta jo 5 vuotta sitten. En sanoisi, että kaikki tähän asti tekemäni on täysin turhaa, mutta turhaa oli luoda toivoa muille asiasta, joka ei koskaan tule tapahtumaan. Minä en rupea tanssijaksi. Hyväksykää tai ette. Minusta ei tule tanssijaa. Tein täyskäännöksen. Vaihdoin tietä. Suljin oven ja avasin toisen.

Elämä koostuu päätöksistä. Päätökset määräävät valinnat. Valinnat näyttävät tien. Minun on aika tehdä sitä mitä oikeasti haluan, eikä sitä mitä muut minun olettavat haluavan. Sillä loppujen lopuksi minähän määrään tien, jota kuljen. Ette te. Ei ole mitään järkeä jatkaa toisten takia asiaa, jota en itse halua enää. Te kyllä kestätte, minäkin. Kyyneleet ovat loppuneet. Ei ole enää mitään mitä surra. Valitsin sen mihin ole alitajuisesti pyrkinytkin. Tulevaisuus näyttää pitkästä aikaa taas valoisemmalta.

Valitseminen on vaikeaa. Vaikean siitä tekee se, että samalla tietää pelaavansa tulevaisuudellaan. Mahdollisuudet ovat puoliksi. Valitsetko väärin vai oikein. Minä valitsin toisen tien. Ei ole enää mahdollisuutta palata. Enkä palaisi jos voisin. Ovi on jo lukossa. En pääse läpi. Valintani tuntuu oikealta.

Baletti oli asia jota rakastin ja halusin yli kaiken. Sitä ei voittanut mikään. Se oli intohimoni, muttei ole enää. Kaikki kääntyi päälaelleen. En halua sitä enää. Tajusin mistä kiikastaa. Minua ei ole tarkoitettu tanssijaksi. Toiset on, mutta minua ei ole. Baletti on ihanaa, mutta ammattia en siitä enää itselleni halua. Kunnioitan kuitenkin niitä, jotka sen tien valitsevat. Hyväksyminen on kaiken alku.

Unelmista luopuminen on jotain mitä ei haluaisi tehdä, jos se tehdään vasten tahtoa. Mutta jos luovut siitä sen takia, ettet halua sitä enää,  se on helppoa. Ihan kuin nukkumaan meneminen illalla. Luopuminen käy tuosta vain. Kaikista vaikeinta siinä kuitenkin on irti päästäminen. Ei osaisi päästää irti vanhasta ja tutusta ja siirtyä eteenpäin. Kun jotain tekee tarpeeksi kauan haluten sitä koko sydämestään, irti päästäminen on tuskaa. Menneisyyttä on mukava muistella, mutta sinne ei saa jäädä. Haluan tulevaisuuteen. Päästin irti ja hautasin unelmani. Kävelen eteenpäin tietä, joka on oikea. Tietä, jonka oven avasin. En tietä, jonka oven taakse hautasin vanhat unelmani.