Toiset päivät ovat parempia kuin toiset,
kyllä sen ymmärrät.
Ja kovin paljon on myös itsestäsi kiinni,
miten tämänkin kuvan värität.

 

Kaikki tuntui potkivan minua vain päähän. Mikään ei onnistunut. Kaikki mihin koskinkin kavahti minua kuin olisin ollut rutto ihmisen asussa. Sain inhoavia katseita ja paljon puhuvia ilmeitä. Ja sitten vielä sinäkin käännyit minua vastaan. Eikä niin olisi saanut käydä ikinä. Olit ainoa turvani ja lohtuni. Nyt olen yksin ja tunnen vieläkin paremmin sen kuinka ihmiset minua välttelevät. Voi kunpa olisit vielä täällä. Halaisit ja sanoisit kaiken olevan hyvin. Siinä hetkessä voisin uppoutua kauniisiin silmiisi ja unohtaa kaiken muun. Kaikki kääntyisi vielä hyväksi.

 

Mene edeltä kyllä se jää kantaa,
ole rauhassa tiedät mä sua seuraan,
kyllä se jää kantaa,
sulje jo silmäsi...

Muistan kuinka kerroin sinulle kaiken sen. Olimme nuoria, eivätkä huolet meitä vielä painaneet. Istuimme leikkipuistossa pensaiden suojissa ja nauroimme. Mikään, ei mikään olisi pystynyt hajottamaan tuota tunnelmaa, jonka vain kaksi lasta voivat saada aikaan. Onnellisuus. Voisinpa vieläkin olla onnellinen. Mutta en voi. Olit ainoa jota rakastin. Yksi väärä sana ja kaikki oli ohi. Et enää välittänyt. Lähdit pois jättäen minut yksin. Menit toisen matkaan. Olit onnellinen ilman minua.

 

Tunne kuinka tuuli, sun kasvoillesi maalaa värin uuden,
ei ole hätä, ääni jonka kuulet on aamun kuiskaus,
hiljaa se sut herättää...

 

Toivoin, halusin. Mutta mikään ei tuonut sinua takaisin. Silmäsi eivät enää koskaan hymyilleet minulle. Suusi ei enää koskaan puhunut minulle. Mitään entistä ei ollut jäljellä, eikä eiliseen ollut enää paluuta. Sain kohdata katkeran totuuden. Totuuden, joka satutti enemmän kuin mitkään sanasi olivat koskaan satuttaneet. Totuuden tikarit repivät sydäntäni, kunnes siitä oli enää vain riekaleet jäljellä. Kyyneleet tukahtuivat kurkkuuni.

Kovin helppoa on vajota hetkiin
joissa tunne on valhetta.

Jos olisin joskus voinut tunnustaa. Kertoa mitä oikeasti tunsin sinua kohtaan. Jos vain olisit suostunut kuuntelemaan, kertoisin sen nyt. Jos voisin palata ajassa taaksepäin tekisin sen. Korjaisin kaikki virheeni. Etkä vihaisikaan kasvojani, jotka nyt on rakkauden tuska vääristänyt. Etkä vihaisikaan sanojani, jotka ovat tuskassa vääristyneitä suudelmia. Jos vain voisin.. Jos vain voisin..

Sielusi kadotat vain öisiin retkiin,
syntyy syviä haavoja.

Halusin suojella sinua ja lastasi, joka ei ollut eikä tulisi koskaan olemaankaan minun. Yksipuolisella rakkaudella halusin suojata sinua. Halusin antaa sinulle kauniin elämän valitsemasi miehen kanssa. En halunnut tulla väliin. Rikkoa rakkautta, joka verhosi tuota pientä taloa, jossa asuit. Halusin antaa mahdollisuuden olla onnellinen. Rakastin sinua niin.

"Minä rakastan sinua".

Olisitpa silloin havahtunut kuuntelemaan minua. Enää se ei ole mahdollista. Jos voisin tekisin siitä mahdollista. Muuttaisin kaiken.
Sinäkin rakastit minua silloin joskus, ystävänä. En luovuta ennen kuin näen sinut seuraavan kerran. Taivaassa tavataan.

Sano sana ja tiedät mä tuun vastaan
ole rauhassa vielä mä sua seuraan,
kyllä se jää kantaa,
kuule mun lauluni...

Vielä kerran haluaisin katsoa silmiisi. Nähdä kauniin puhtaan sielusi. Tehdä sinulle selväksi, että rakastan. Rakastan sinua niin. Sinua halaisin ikuisuuden. En päästäisi irti. Anna minulle tilaisuus, niin minä tulen ja rakastan sinua enemmän kuin kukaan muu.

Näetkö nyt millainen minusta on tullut? Pelkkä tyhjä kuori ilman merkitystä. Vailla määränpäätä. Kaikki on turhaa. Tuska vain kalvaa jo muuten niin ohutta sieluani syvemmältä ja syvemmältä. Voi kunpa ymmärtäisit, että kadun sitä mitä tein ajattelemattomuudessani. Ymmärtäisitkö jos kertoisin?

 

"Minä rakastan sinua."

Kuiskaisitko sen korvaani?

Biisi: Stella - Aamun kuiskaus
Ei perustu tositapahtumiin.
Lue HP and the Deathly Hallows niin ymmärrät..